jenni

0,7 hoitajaa ja lappu luukulle!

0,7 hoitajaa vanhusta kohden tarkoittaisi meidän hoivakodin loppua. Pieni, kädestä suuhun pyöritetty yritys joutuisi laittamaan lapun luukulle tai se tarkoittaisi reilua korotusta hoitomaksuihin. Tarvitsevatko vanhukset  jatkuvaa virikettä? Muistatko mummolan? Kun mummolaan meni, tuvassa tuntui, kuin aika olisi pysähtynyt. Oli hiljaista. Saatoit ihmetellä, kuinka mummo jaksaa istua päivät pitkät katsellen ikkunasta. Mummolla on ollut pitkä elämä ja nyt se on käytävä läpi. Muistot vievät mennessään. Elämän valokuvat on järjestettävä albumiin. Kun albumi on järjestetty ja lopussa, on mummo valmis viimeiselle matkalle. Vanhus tarvitsee sopivassa määrin omaa rauhaa, mutta myös sitä elämää viimeisiin vuosiin. Vanhukset tarvitsevat tavallista elämää ja tunteen olevansa vielä osa sitä. Niin kauan kun virikkeistä tehdään, jotain temppuilua, niin se ei tule luonnostaan. Voitaisiinko viedä vanhustenhoitotyötä kokonaisvaltaisesti ihmisarvoisempaan suuntaan? Nyt on uutisoitu vain lähinnä hoitajien määrästä.

Olen töissä pienessä hoivakodissa, joka tarjoaa tehostettua palveluasumista seitsemälle muistisairaalle vanhukselle. Hoitajia vuorossa on yksi, jonka lisäksi arkisin on keittiöemäntä myös apukäsinä. Vuorot ovat osittain päällekkäin, jotta asukkaat pääsevät ulkoilemaan. Voin käsi sydämellä sanoa, että paikka pyörii hyvin tällä henkilökunnalla, mutta tietysti on hetkiä, jolloin aikaa riittää vain perushoitoon. On usein kysymys myös asioiden priorisoinnista ja siitä keitä varten olemme siellä töissä. Eräs rouva kutsui luokseen kiireisellä hetkellä. Hän oli päättänyt sinä päivänä kuolla ja mietti lempivirtensä loppusanoja. Hain virsikirjan etsin sieltä virren ja lauloin hänelle sen. Seuraava päivänä rouva totesi iloisena, että ei hän vielä kuollutkaan, mutta kiitos, kun lauloit. :)

Hoitajamitoituksen säätäminen lakiin ei riitä, tarvitaan myös asennemuutosta. Lisähoitajat eivät tarkoita lisäjuoruajia kahvihuoneessa, vaan että käsiparit kuuluvat oikeasti niiden hyväksi, joille se kuuluu. Jos olet ollut pari kymmentä vuotta vuodeosastolla töissä, niin olet tottunut juoksemaan pää kolmantena jalkana. Lisää hoitajia tarkoittaisi hidastamista, ajan antamista hoidettavalle. Se on vaikeaa, koska usein hoitaja arvottaa itseään ehtimisen määrällä. Myös rutiineiden muuttaminen voi olla vaikeaa. Tarvitaan ohjausta ja töiden uudelleen suunnittelua, jotta liikenevä aika siirtyy hoidettaville.

Tiesitkö, että yksityiset sosiaalipalvelujen tarjoajat joutuvat tekemään 1.9.2012 mennessä  omavalvonta suunnitelman? http://www.valvira.fi/files/tiedostot/o/m/Omavalvonta_maaraysluonnos%2029_12_2011.pdf Mielestäni tällaisia suunnitelmia tulisi tehdä joka paikassa, myös julkisella puolella. Yksityisiä paikkoja valvotaan jo melko hyvin. Toisaalta ne joutuvat panostamaan laatuun, koska kilpailevat joko vapailla markkinoilla taikka myyvät palveluja kunnalle. Voitaisiinko nyt keskittyä saamaan vanhuksilla tasavertaiset ja ihmisarvoiset olot? Kun saataisiin laadukas hoito, niin voitaisiin katsoa millä hoitaja määrällä ja millä tavoin siihen ollaan päästy. Omavalvontasuunnitelman laatiminen joka vanhusten hoitopaikkaan olisi kannatettavaa.

En ole kuitenkaan menettämässä työpaikkaani, vaan hoitajien määrästä on uutisoitu harhaanjohtavasti. Mielenkiintoista tästä tekee sen, että usealle, myös minulle tuli käsitys, että 7 hoitajaa olisi hoitamassa 10:tä vanhusta. Se olisi paljon! Luin Tehyn terveysuutisia, jossa oli keskusteltu asiasta, niin eräs henkilö kirjoitti mitoituksesta: ”Hoitoa annetaan pääsääntöisesti kolmessa vuorossa 24/7. Jotta yhdessä työvuorossa on yksi hoitaja tarvitaan em. kolmivuorotyö, vapaat ja lomat mukaan lukien viisi, siis viisi hoitajaa. Tässä ehdotetaan seitsemää hoitajaa per kymmenen potilasta = 7/10. Suomeksi siis tämä tällä laskutekniikalla tarkoittanee, että kahdenkymmenen potilaan osastolla 14 hoitajaa, jotka pyörittävät toimintaa. Kun nämä hoitajat jaetaan eri työvuoroihin (kolmivuorotyö), vapaapäivälle ja lomalle on lopputulema 14/5= 2,8 hoitajaa/työvuoro/20 potilasta. Jos taasen osastolla on 30 potilasta edellisen mukaan 21/5= 4,2 hoitajaa/työvuoro/30 potilasta. Laskutoimituksien perusteella näyttää siltä, että kolmivuorotyö, vapaat ja lomat on huomioitu eli ei kannata nyt virheellisesti luulla, että jokaisessa työvuorossa on jokaista potilasta kohden 0,7 hoitajaa VAAN ETTÄ 30 VANHUKSEN OSASTOLLA ON 4,2 HOITAJAA TYÖVUOROSSA.”  

Onko nyt tarkoituksellisesti puhuttu vain 0,7 hoitajasta, selittämättä? Täytyy sanoa, että kylmä rinki oli persuuksissa, kun hölmöyttäni ajattelin menettäväni työpaikkani. Toisaalta tämä mitoitus tuntuikin ihan järjettömältä ja mahdottomuudelta toteuttaa.

 http://www.hoivakotiwilhelmiina.fi/wordpress/

Täältä voit käydä kurkkaamassa meidän hoivakodin arkeen ja juhlaan.Tällaista saa aikaan motivoitunut ja hyvä hoitaja tiimi, kodinomaisessa hoivakodissa, jonka omistajat oikeasti välittävät, eikä raha ole se pääasia.

 

 

 

Jenni

 

p.s. Puhun meidän hoivakodista, vaikken sitä omistakaan, mutta siitä on tullut toinen koti. Sinne on jo ikävä, vaikka olen kesälomalla. Akut täytyy kuitenkin ladata, että jaksaa. :)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (49 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Suuret yksiköt joihin voi sijoittaa sopivalla puoluekirjalla varustettuja johtajajia on SDP:n ihanne!

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

Siinä sitä oli!
Elävää elämää!
Jaksamista Jenni!

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

"Jos olet ollut pari kymmentä vuotta vuodeosastolla töissä, niin olet tottunut juoksemaan pää kolmantena jalkana. Lisää hoitajia tarkoittaisi hidastamista, ajan antamista hoidettavalle. Se on vaikeaa, koska usein hoitaja arvottaa itseään ehtimisen määrällä."

Kopioitu kohta on aloitusviestistä. Siinä Jenni Lavikka nimenomaan perustelee miksi hoitajien minimimitoitus on tärkeää. Inhimilliseen hoitoon tarvitaan riittävä määrä hoitajia. Kiitos Jenni, SDP kiittää :)

Vilho Juntunen

Jokainen järkevä ihminen kiittää Maria G-R:ia. Myös blogisti-Jenni.
Minäkin haluaisin kohta 60-äijänä pyöriteltäväksi Jennin ihaniin
käsiin.

Juha Laine

Valehtelu ammattina? Hoitovuorokauden hinta "yksityisessä hoitolaitoksessa" tuottaa vuositasolla huimat voitot. Jennin vuosituloja kadehtisi tavallinen tallaaja. Ai että lappu luukulle? Älkää naurattako, ei rahasampoa suljeta yhden ministerin takia.

Käyttäjän jenni kuva
Jenni Lavikka

Mitäs, kun Jenni on ihan tavallinen tallaaja, normi hoitajan palkalla? Ei kannata kadehtia, ei muuta kun vaan hoitajiksi lukemaan ja työllistyminen on taattu! :)

kati sinenmaa

Voisiko kouluissa olla oppiaineena "hyvä elämä"?
Hyvän elämän oppiin kuuluisi liikuntaa ja työntekoa, jolla ihminen säilyttäisi kyvykkyytensä elämänsä loppuun saakka. Hyvän elämän oppitunneilla voitaisiin käsitellä sellaisia persoonallisuuksia, kuten Johan Venninen, joka umpisokeana räjäytteli ison luolan kallioon, rakensi sinne saunan ja lähteen, teki töitä 98 vuotiaaksi saakka,...
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/johan_on_ven...

Viisas yhteiskunta pyrkii eroon kaikista hoitolaitoksista.
Yhteiskunta on epäonnistunut, jos hoidettavat vain lisääntyvät

Käyttäjän jenni kuva
Jenni Lavikka

Kati, olen myös katsonut Vennisestä kertovat dokumentit; aivan mahtava pappa! Oli tyytyväinen elämäänsä.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

En luota kirjoitukseesi. Saisipa työntekijöiltäsi puolueettoman lausunnon myös.

Muut, kuin johtavassa asemassa olevat puhuvat koko ajan jaksamisen ylärajoilla työskentelystä.

Luulen, että on paras laittaa lappu luukulle.

Käyttäjän jenni kuva
Jenni Lavikka

Minä en omista paikkaa, minä olen itse työtekijä. Minä teen samaa työtä, kuin muutkin ja lisäksi myös paljon muuta esimiehenä. Totta, voin puhua vain omasta puolesta.
Meillä on siis jo 0,7 hoitajaa vanhusta kohden, johon ei ole laskettu mukaan keittiöemännän tarjoamaa käsiparia, koska en tiedä onko peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson tarkoittanut henkilöstömitoituksella myöskin muuta henkilökuntaa.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Jos on 0,7 niin mikä on ongelma?

Vilho Juntunen

Kaunis Jenni! Teillä on asiat jo nyt vaaditulla tasolla. Tehän olette
olleet aikaanne edellä. Miksi tuollainen lappu luukulle -otsikko?

Mark Bayer

Teidän vasemmistolaisten ja kommunistien on vaikea uskoa että on olemassa ihmisiä jotka pitävät työn teosta.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Ei ole, me pidämme työnteosta, ja olemme ahkeriakin.

Siihen uskomme, että mielipiteisiimme tulee useita asian ulkopuolella olevia idioottimaisia vastauksia.

Jarmo Makkonen

Varmaan pystyt tekemään määritelmän mikä on oikea hoitajamitoitus näihin palveluasuntohin tai vanhainkoteihin?

Eero Mattila

Hieno ja rehellinen kirjoitus.
Lähinnä toivoisi, että Guzeninan kaltaiset turhakkeet menisivät vaikka viikoksi elämään erilaisten hoivakotien arkea yötä ja päivää. Siinä ehkä voisivat itsekin miettiä missä viimeiset päivänsä haluavat viettää. Kustaan Kartanon kaltaisessa laitoksessa vai Jennin kuvaamassa hoivakodissa. Tällaiset mitoitukset on todella syvältä ja kuvastavat vain ja ainoastaan sitä, että niiden ehdottajat ovat kovin kaukana käytännön työelämästä ja ihmisistä yleensä. Ikään kuin joku numero tekisi ihmiset onnellisiksi. Eikö samantien voisi säätää lain joka kieltää koulukiusaamiset ja vanhusten huonon kohtelun. Kyse on ihmisistä ja heidän asenteistaan ei lukumäärästä. Määrä ei korvaa laatua. Käsien määrä täytyy pystyä järkevästi päättämään siellä missä hoitotyötä tehdään potilaiden kunnon ja hoitotarpeen mukaan.

Käyttäjän jenni kuva
Jenni Lavikka

Ennen oli kotihoito/palvelutalo (hoitaja saatavilla tarpeen mukaan). Kun kotihoidossa ei enää selvitynyt oli tehostettua palveluasumista (hoitaja paikalla 24/7)ja silti virikkeitä ja kuntoutusta. Kun vointi meni huonommaksi, ts. tuli vuodepotilas, niin mentiin laitoshoitoon. Tähän entiseen malliin olisi huomattavasti helpompi määrittää riittävä hoitaja määrä, koska hoidettavat olisivat suht' samankuntoisia. Nythän laitoshoidosta ollaan luopumassa ja käytännössä tehostetussa palveluasumisessa voi olla toimintakyvyltää monenlaisia asukkaita.Täysin vuoteessa olevia ja toiset taas lähes omatoimisia, joita esim. muistisairaus estää enää asumasta kotona. Hoitajamäärän määrittäminen lailla on ongelmallista hoidettavien erikuntoisuuden vuoksi. Lain pitäisi voida joustaa hoidettavien kunnon mukaan. Voi olla, että oikein haasteellista vaihetta elävä muistisairas voisi tarvita oman hoitajan, kun taas muutaman kuukauden kuluttua hän voi olla rauhoittunut. Täytyy muistaa, että hoidetaan ihmisiä, vanhuksia, joiden kunto voi vaihdella päivästä toiseen ja joiden kunto laskee pikku hiljaa. Hoitaja mitoituksessa ongelma on myös hoitajien palkkaaminen, kun tänään tarvitaan ja huomenna ei. Mitään lukuja en osaa antaa, mutta voisin ajatella hyväksi mittariksi sen, että kun hoitajalla on aikaa tehdä hyvän perushoidon lisäksi jotain muutakin vanhuksen hyväksi, on hoitajia riittävästi. Tämän takia kannattaisin muita keinoja, kuten laadun valvontaa, hyvän hoidon takaamiseksi.

Jarmo Makkonen

"Kun vointi meni huonommaksi, ts. tuli vuodepotilas, niin mentiin laitoshoitoon."

Taidat olla vähän naiivi ja uskot byrokratiaan. Tätini palautettiin sairaalasta ja istui täysin liikuntakyvyttömänä kodissaan ilman mitään apuja yli yön 12 tuntia kunnes apu hänelle tuli ja siirrettiin vanhainkotiin jossa kuoli alta kuukauden. Yleisesti ottaen vanhukset hoidetaan hyvin, ainakin Tampereella, mutta oleellista kai on huomioda nämä laitokset joissa vanhukset ovat heikolla hoidolla.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Markku Tyryn kommenttiin. Jennin ongelma lienee SDP. Ei Hoivakoti Wilhelmiina eikä vanhuspalvelu.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Teuvo Valkosen naiiviin kommenttiin. Höpöti, höpöti...

Jyrki Koski

Kunnallisvaalit ovat tulossa ja sen huomaa vaikkapa näistä Gutzenina-Richardsonin ja Tuomiojan viime päivien mielipiteistä.

Mikäpäs siinä, jos "setelikone" painaa uutta rahaa taukoamatta, niin
perustetaan uusia virkoja kaikille jo oleville ja tuleville kannattajille.

Suuri puoluekirjahenkilöstö kahvihuoneessa ei paranna yhtään hoidettavien
olotilaa. Pienelläkin motivoituneella henkilöstöllä sen sijaan voi saada
ihmeitä aikaan.

Käyttäjän jussikeskinen kuva
Jussi Keskinen

Hyvä, että viihdyt työssäsi, teillä asiat ovat ainakin sinun kohdalta ok.

Tosiasia on, että itsearvioitu terveydentila ja työkyky on jatkuvasti heikentynyt, jos kiinnekohtana pidetään 1990-luku ja senjälkeiset kyselyt. Sairaspoissaolojen määrä jatkaa jatkuvasti nousuaan ja näitä paikkaamaan ei tahdo saada amattitaitoista työvoimaa. Usein sijaisten kielitaito on puutteellinen. Työterveyslaitoksen tekemistä tutkimuksista selviää, että joka kolmannen työntekijän terveydentila ja työkyky on alentunut. Psyykkisesti rasittuneita on sama määrä. Kolmannes on valmis luopumaan työstä ja puolet siirtymään heti tilaisuuden tullen eläkkeelle. Yksi tärkeä seikka on ilmennyt myös näissä tutkimuksissa nimittäin, hyvinvointihäiriöt ovat lisääntyneet jatkuvasti ja tilanteelle ei muutosta ole näkyvissä.

Lähes kolmannes kuntasektorin työntekijöistä yli 55-vuotiaista naisista koki itsensä täysin uupuneeksi tai melko uupuneeksi työpäivän päätyttyä. Pitää olla tarjolla resurssit, että työ voidaan hoitaa kunnolla. ( Tlastokeksuksen työolotutk. Työterveyslaitos Kunta 10-ja sairaanhoithenkilöiden hyvinvointi )

Kirjoitustasi ei todellakaan voi yleistää. Suhteutettuna hoidettavien määrään olette todella pieni vähemmistö. Hyvä, että poikkeuksia on. Yksityisyyttä ei kannata sen enempää hehkuttaa - aivan toisenlainenkin kuva olisi mahdollinen. On hyvä, että vaihtoehtoja on.

Enemmän kuin huonosti palkattua työtä pakkotahdilla pitää voida tarjota. Epävarmuustekijät ja kikkailu kuriin ja mahdollisuus uralla etenemiseen täytyy antaa. Jos työntekijä kokee itsensä uhriksi on se kaikkien kannalta huono homma.

Mitä tahdoit sanoa kirjoituksellasi? Eikö ole hyvä, että työntekoon on riittävät resurssit ? Yleistäen voidaan sanoa, että resursseja on liian vähä, jotta "hyvä hoito" voisi toteutua. Minä en kannata kirjallisten töiden taakse pakenemista - en RAITA enkä ROITA.

Asenne ratkaisee, aivan. On hyvä omata asenne jossa on valmis luopumaan omasta hyvästään toisen hyväksi.

Tärkeintä on olla kartalla ja läsnä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Jos teillä jo on 0,7 kerroin täytettynä niin mikä on ongelma?

Sekö, ettet heti ymmärtänyt mistä on kysymys?
Älä välitä, 90% näistä kommentoijistakaan ei ymmärrä.

Käyttäjän JuanLopezBonet kuva
Juan Lopez Bonet

Kahteen otteeseen luettuna enkä saanut tolkkua koko kirjotukseen/blogiin.
Puolustetaanko vai tyrmÄtään siinä koko Guzaninan ajatusta? Mitä se käytännössä merkitsisi? TietÄäkö kukaan? Jokaisella ihmisella on omat tarpeensa. Erilaiset kaiketi. Yksi pitää laulusta ja toinen hiljisuudesta.
Mutta asiaan: olen saanut sen käsityksen siitä,että halutaan mäÄrätÄ ns. vähimmäistaso koskien hoitajien lukumäärää. Niinkö se on? Ja ajatuksesta seuraa, että mitä enemmän niitä hoittajia on, sen paremmin voidaan heitä hoitaa. Vai onko asiaa päinvastainen, kun kirjoittaja mainitsee siitä, että kahvihuoneneeseen tulee tungosta? Kun mainitaan maanpuolustuksesta sen "miehityksen" tarve, -esimerkiksi- yleensä ymmärrämme sen, että
oletus on sotatila. Jolloin, mitÄ enemmän pyssyjä, sitä enemmän kuteja.
Entä vanhustenhoidossa? Onko se niin, että mitä vähemmän tekijöitä sen paremi tulos? Miksei pidä vähimmäistasoa määritellä? Onhan vähimmäiseläke,
vähimmäispalkka, vähimmäisverotettavaa tasoa j.n.e. Miksi vanhuksilla nyt tehdään puoluepolitiikalla? Eikö Suomi olekin turvallinen maa kaikille?

Käyttäjän anitaorvokki kuva
Anita Koivu

Hyvä, että keskustellaan muustakin kuin desimaaliluvuista.Tärkeää on hyvä hoito. Kirjoittaja toi esille ne oleelliset asiat kuten hoidettavien kunnon ja jopa sen muuttumisen.
Eikö omavalvontasuunnitelma pitäisi olla jokaisella hoidettavalla on sitten yksityisessä tai kunnallisessa hoitopaikassa?
Koskeeko mitoitus vain hoitokoteja, jossa on pelkästään vuodepotilaita vai eikö se ole riippuvainen hoidettavien avun tarpeesta? Henkilökohtaisena mielipiteenä haluaisin ko. lakiin tarkan mitoituksen hoitajamäärälle koskien vaativaa hoitoa tarvitsevat. Kodinomainen hoito, jossa pystyy pitkään toimimaan itsenäisesti ei vaadi samaa hoitajamäärää kuin hoivakoti, jossa avun tarve on jatkuvaa.
Omassa kodissa apua tarvitsevien hoitoa pitäisi tarkastella inhimillisestä näkökulmasta. Kotona käyvällä pitäisi olla aikaa hoivattavalle, ettei vain pikaisesti tehdä tarvittavia toimia ja jatketa kiireesti matkaa seuraavaan kohteeseen.
Tämä desimaaliluku-ulostulo kyllä vaikuttaa pikemminkin SDP:n vaalitäkyltä kuin loppuun asti harkitulta ehdotukselta!!

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

0,8 hoitajaa/hoidettava takaisi kotihoidon kehittämisen ja laitoshoidossa ripeämmän vaippojen vaihdon.
0,8 ajalle 0600-2200. Laitos kuin laitos, yöajaksi kaksi paikalla olevaa hoitajaa.

Jarmo Makkonen

Tässä hiipuvassa keskustelussa yritän vielä kysyä miten laatukriteerit määritellään lainsäädännöllä kattavasti?

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Muuten. Onko kysymys kolehdista eurooppalaisille köyhille pankeille, rahan säästämisestä, vaiko vaanhempiemme hoidosta?
Ollaan lähellä, että ukillani olisi parempi olla WWFn suojeluksessa.
On muuten, Lavikka, minulle vierasta, että ihmisen hoidon tulee olla kannattavaa bisnestä.

Käyttäjän ArkoSalminen kuva
Arko Salminen

Vanhuspalvelulakiin ehdotettu lu­ku 0,7 saa­daan ja­ka­mal­la hoi­ta­jien mää­rä asuk­kai­den mää­räl­lä. Tällä hetkellä on kuitenkin kuntakohtaisia eroja, sillä sairaanhoitajien ja lähihoitajien lisäksi joissakin kunnissa lasketaan mukaan myös fysioterapeutit (mutta käsittääkseni ei kuitenkaan hoitoavustajia, joilla on yhden vuoden koulutus). Myös osastonhoitajat lasketaan mukaan, vaikka joidenkin mielestä ei pitäisi, koska he tekevät lähinnä hallinnollista työtä.

Blogistin siteeraama laskutoimitus on oikein siten, että 30 vanhuksen yksikössä pitäisi olla sairaanhoitajia ja lähihoitajia yhteensä 21, jotka jaetaan eri vuoroihin, mutta virhe on siinä, että yövuorossa työskentelee yleensä vähemmän henkilökuntaa, kuin päivävuorossa.

Suhdeluku 0,7 on uskomattoman pieni. Jos ajatellaan, että vuorokausi on kolme 8 tunnin työvuoroa - päivävuoro, iltavuoro ja yövuoro - luvulla 0,7 ei saada kuin YKSI HOITAJA PER 30 ASUKASTA kaikissa työvuoroissa.

Jotta saataisiin esim. 30 asukkaan yksikössä kaikille päiville kaikkiin päivävuoroihin 1 hoitaja per 10 asukasta eli 3 hoitajaa, iltavuoroihin 2 hoitajaa ja yövuoroihin 1 hoitaja, pitäisi hoitajia olla yhteensä 42 eli suhdeluvun pitäisi olla 1,4. Käsittääkseni suhdeluvun laskemiseen ei voida sekoittaa henkilökunnan lomia ja vapaita, eli suhdeluku ei tarkoita palkatun henkilökunnan määrää, vaan työtehtävien määrää ja kun lasketaan vain sairaanhoitajien ja lähihoitajien tehtävät yhteensä.

"0,7 hoitajaa vanhusta kohden tarkoittaisi meidän hoivakodin loppua. Pieni, kädestä suuhun pyöritetty yritys joutuisi laittamaan lapun luukulle tai se tarkoittaisi reilua korotusta hoitomaksuihin."

"Kädestä suuhun pyöritetty yritys." Tämä on täyttä puppua. Kokoomus vastustaa sitovia henkilöstömääriä, vaikka kaikki muut puoleet ja ainakin SuPer kannattavat niitä, koska kokoomukselle menee yritysten osakkeenomistajien etu hyvän vahustenhoidon edelle.

Yksityiset hoivakodit tekevät hyvää bisnestä. Sukulaiseni on eräänlaisessa yksityisessä vanhainkodissa. Asumismaksu on 3 800/kk. Siis toistan: pelkkä asuminen, yhden hoitajan paikallaolo työvuorossa ja syöminen maksaa yhdelle asukkaalle noin 3 800/kk.

Nyt kaikki luulevat, että hän asuu jossain rikkaiden palvelutalossa. Ei asu. Hänellä on käytössään yksi oma huone, ei mitään muuta. Hoitajat kieltävät huoneen oven sulkemisen eli hänellä ei ole mitään yksityisyyttä. Huoneessa on turvapuhelin. Televisio on koko osastolle yhteisissä tiloissa. Hoitajia on paikalla vain yksi per osasto. Kello 20 ilalla asikkaat ajetaan omiin huoneisiin eli televisiota ei enää saa katsoa. Jokainen arvaa miksi. Sillä säästetään rahaa, kun voidaan osa hoitajista näin päästää kotiin jo kello 20 illalla!

Asukas ei kuitenkaan 3 800 eur/kk maksa, vaan Kela (ja kunta?) maksaa noin 3 000 eur/kk ja asukas itse loput. Hoivakodit saavat rahansa Kelalta ts. valtiota (ja kunnalta?) sitä kautta, että asujille myönnetään Kelan asumis- ja hoitotuki.

Lain mukaan hoivakodissa tms. asuvalle pitää jäädä käteen kuukaudessa vain 85 % hänen omista tuloistaan, kuitenkin vähintään 97 euroa. Tällä rahalla vanhuksen pitää ostaa lääkkeet, vaatteet jne. - ja lääkkeet voivat maksaa satoja euroja, joten nekin lopulta maksaa suureksi osaksi valtio Kela-koravuksen kautta.

Mikä siis on totuus? Eiköhän totuus ole se, että valtio ja kunnat maksavat vanhusten asumisen, tästä huolimatta vanhuksille jää rahaa kuukaudessa niin vähän, etteivät rahat riitä edes uusiin vaatteisiin, samalla kun yksityiset yritykset ja säätiöt tekevät vanhustenhoidolla hyvää bisnestä - ja vieläpä suureksi osaksi sen kautta, että hoidosta tingitään ja etenkin hoitajien määrästä, sillä henkilökunta on yritykselle kallein kustannus (työntekijän palkka on vain noin puolet työntekijän yritykselle aiheuttamista kuluista).

Jos blogistin hoivakoti menee nurin sitovien henkilöstömäärien takia, niin se saa mennä. Vanhuksille löydetään kyllä paikka jostain muualta ja työntekijät löytyvät työpaikan jostain muualta - tai vaihtoehtoisesti ko. paikan pitää palkata enemmän henkilökuntaa, jolloin hoivakodin omistajan kukkaro kevenee, mutta hoidon taso paranee. Tämä ei käy kokoomukselle, koska kokoomuksella menee omistajien kukkaron paksuus aina kaiken muun edelle.

Jos ko. hoivakodilla ei tosiaan ole varaa palkata uutta henkilökuntaa, mutta ko. hoivakodin säilyttäminen on esim. väestörakenteellisista syistä välttämätöntä, kunnan pitäisi tulla vastaan asiassa, koska kunnan on joka tapauksessa järjestettävä lakisääteiset sosiaalipalvelut, joista yksi on asumispalvelut.

Sosiaalihuoltolaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/1982071...

Lisäksi valtio tukee kuntia sosiaalihuollossa. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091704

Jos blogistin hoivakoti ei tosiaan halua tai ei pysty järjestämään palveluja henkilöstömääräsuhteella 0,7, järjestää palvelut joku muu - joko kunta itse tai jokin toinen kilpailukykyisempi hoivakoti.

Yleistietoa aiheesta:
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/ikaantyville/asu...

Käyttäjän JukkaKuloaho kuva
Jukka Kuloaho

Minun käsittääkseni lakiin sisällytettävä kysymys vähimmäishenkilökunnasta 0,7 hoitaja/1 hoidettava tarkoittaa, että koska
ei ole ollut kuin suositus henkilöstömäärästä, ilman sanktiota suosituksen noudattamisesta, niin hoitolaitos ei ole suositusta noudattanut. Lakiin kirjaamalla niin henköstöminimin rikkomisesta seuraa sanktio, joka on pois hoitolaitosen tuotosta. Tätä vastustaa kokoomusvoittoinen hoitolaitosten omistajakunta. Usein se on myös ulkomaalaisvoittoinen ja näin valtion avustukset laitokselle valuu ulkomaille uskomattomina voittoina.
Maria Gusenina-Richardson, olet tehnyt ministerinä asiassa upeaa työtä korjaamalla ne virheet ja puutteet laissa, jotka sinne olisi tullut ministeri Paula Risikon saattamana. Kiitos siitä.

Käyttäjän SeveriKoivusaari kuva
Severi Koivusaari

VANHUSKEASTKUSTELUSSA LINEE KUNNALLISVAALIEN ALUSTAN HARKITTU HARHAANJOHTO.
SITAATTI"VANHUKSET LAITOSTUU JA TARKOITSAHAN ON ,ETTÄ MAHDOLLISIMMAN MONI
SAA OLLA KOTIOLOISSAA MAHDOLLISIMMAN PITKÄÄN,KATAINEN.

JUTTUHAN ON NIIN ETTÄ MYÖS KOTIPALVELUITA TEKEVÄT HOITAJAT JA AVUSTAJAT
OVAT SAMAN KOULUTUKSEN SAANEITA.LISÄKSI LUOTETTAVIA PPITKÄHKÖN TYÖURAN
MYÖS LAITOKISESSA USEIN PALVELLEITA.

SIIS EIKÖ NÄITÄ LISÄTTÄISI OLLENKAAN.NÄIN POLIITIKOT ANTAA VIISUISSAAN
YMMÄRTTÄ. HÖLMÖA EIHÄN KIRKOTKAAN TÄYTY,VAIKKA PAPPIA LISÄTÄÄN.
KIRKONKYLÄLLÄ PYÖRÄILEVÄ PAPPIHAN SE VASTA KANSANIHMISET TAPAAKIN.
NÄIN MYÖS KENTTÄHOITAJAT. JOTKA PEURUSHOIDON ANNETTUAAN SIIVOAVAT MYÖS
KODIN,KÄYVÄT KAUPPA-ASIOILLA ETS.
LAITOKSIA ON MYÖS SELLAISIA,ETTÄ YHTÄ VANHUSTA KOHTI SAISI OLLA OMA
HOITAJA.VÄHÄN HAJAMIELISET AUTTELEVAT TISKEISSÄ RUOKAILUISSA JOP
KAVARINA ULKOILUTUKSESSA.VIISIKIN HOITAJAA ON IRROITETTAVISSA
TAUKOHUONEESTA TARVITTAESSA

Vilho Juntunen

Pappi puhuu potaskaa jos on vähintään kaksi kuulijaa.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Älä Severi huuda, sitä on vaikea lukea.

Käyttäjän Sweep kuva
Kai Samanen

Uskokoon ken tahtoo. Lähtökohtana on kuitenkin se ettei ihmisen terveydellä pidä sallia tehtävän bisnestä. Blogistin omatunto on kaiketi kehitysvaiheessa.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Pirjo Jokinen.....Kuuleppas nyt.

Sinä puhut aivan ruokottomasti,........mutta, ah' niin asiaa...

Käyttäjän TeemuLavikka kuva
Teemu Lavikka

Muutamalle kommentoijalle tuntuu olevan ylitsepääsemätön ajatus, että kun yritystä pyöritetään, siitä syntyy voittoa. Jos yritys ei tee ollenkaan voittoa, millä se sitten investoi esim. laitehankintoihin, kiinteistöön, yms? Velallako?
Yritys, joka ei tee positiivista tulosta on äkkiä konkurssissa. Konkurssissa oleva yritys taas ei voi työllistää ihmisiä, jonka seurauksena ei tule verotuloja.
Jos yksityisissä hoitolaitoksissa suoritettu vanhustenhoito on niin tuottoisaa bisnestä, mikä estää alkamaan yrittäjäksi ja ottamaan omaa osaansa tarjolla olevasta rahasta, jota puskee ovista ja ikkunoista?

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Et ole tainnut Teemu sisäistää, ettei tässä kukaan ole puhunut yritysten, edes vanhuspalveluyritysten tekemiä investointeja.

Kun puhutaan voitosta, puhutaan siitä riihikuivasta, joka yksityisellä lääkäripuolella valuu veroparatiiseihin, vaikka ovat julkisesti tuettuja.

Siis, siitä rahasta, jonka yritys ottaa jakaakseen osakkailleen, joilla sitten tehdään mersukauppoja, ja kierretään ympäri mualimata...

Yksityisissä vanhuslaitoksissa se otetaan korkea-eläkkeisten lompakosta, että sillee...

Käyttäjän TeemuLavikka kuva
Teemu Lavikka

Jos riistokapitalistin mersukaupat ahdistaa, ei ole muuta vaihtoehtoja kuin ottaa oma siivunsa siitä kakusta ja alkaa tuottaa yksityisiä vanhustenhuoltopalveluja.

Kateus vie kuulemma kalatkin vedestä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Teemulle:

Jos halutaan kokonaisedullisempi ja varmempi vaihtoehto, ei ole kyse kateudesta vaan järjen käytöstä.

Käyttäjän jenni kuva
Jenni Lavikka

Nyt on palauduttu viikonlopun vietosta takaisin koneen äärelle. :)

Yritän nyt vastata esitettyihin kysymyksiin ja avata kirjoitusta, kun se kaikille ilmeisesti auennut.

Otsikko: olisi voinut olla kysymysmerkillä taikka jotain muuta. Olisiko se sisällys ehkä tärkeämpi? :)

0,7 hoitajaa ei ole mediassa avattu mitä se tarkoittaa. Esim. http://yle.fi/uutiset/07_hoitajan_minimiraja_yllat... On sanottu, että 7 hoitajaa täytyy olla hoitamassa kymmentä vanhusta.Eli kertomatta jäi, että tämä tarkoittaa henkilöstön kokonaismäärää.Tässä säästöyhteiskunnassa se kuulosti ihan järjettömälle.Kyllähän jokainen toivoisi vanhukselle vaikka oman hoitajan, mutta eihän se ole mitenkää realistista. Totta on, että yhteiskunta maksaa vanhuksen hoidon osittain tai kokonaan, riippuen varallisuudesta. Kyllähän hoitajien lisäys kunnallisellakin puolella tuo lisää kuluja, eivät ne lisähoitajat siellä hyväntekeväisyyttä tee.

Yritys on aina yritys, olkoon ala mikä tahansa.Vanhustenhoito ei saa olla bisnestä sanan pahassa merkityksessä, jossa hyvästä hoidosta tingitään.En kannata suurten yritysten tuloa vanhustenhoitoon.

Pelkään, ettei hoitajamitoitus takaa kuitenkaan hyvää hoitoa. Sama hoitaja joukko voi antaa hyvää hoitoa tai vaan hoitoa. Jokaisella vanhuksella on oikeus HYVÄÄN hoitoon. Siksi haluaisinkin, että ennemmin tarkkailtaisiin ja valvottaisiin laatua, koska se takaisi jokaiselle vanhukselle tasa-arvoisen ja yhtä hyvän hoidon.Tällä tavoin myös saataisiin riittävä henkilökunta, koska hyvää laatua ei voi saada liian vähällä henkilökunnalla ja tällä tavoin hoitaja määrä asettuisi automaattisesti vanhusten tarpeiden mukaan.

Tuohon virike-asiaan: vanhat ihmiset tarvitsevat omaa rauhaa. He haluavat ottaa/tarvitsevat päiväunet. He tarvitsevat rauhaa vaipua omiin ajatuksiin ja työstää elettyä elämää, jotta he saisivat itselleen rauhan ja olisivat valmiita henkisesti, kun pois lähdön aika tulee. Tämä on siis ihan kehityspsykologinen tehtävä.Virikkeitä siis sopivassa määrin.

Tämä "lappuluukulle"- asia oli kärjistetty, jos olisi hoitajia 7/10 vuorossa olisi pitänyt paikkaansa, kuten minä, kuin moni muukin luuli.

Jos nyt vielä jonkin jäi epäselväksi, niin blogin perimmäinen ajatus on poimittu Us- uutiseen http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/52814-mita-kaytann... ,eli ihmettelin tuota hoitajamäärän uutisointia ja miksei sitä ole selitetty, koska aihetta on vatvottu jo niin pitkään.

Jenni

Käyttäjän TeemuLavikka kuva
Teemu Lavikka

Henryn komenttiin ei voi vastata suoraan, joten kysellään erikseen: mitä tarkoitit kokonaisedullisemmalla ja varmemmalla vaihtoehdolla?

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

1) Kokonaisedullinen tarkoittaa tietysti palvelujen tuottaminen ilman voittoa ja mielellään henkilökunnalla, joka maksaa veronsa kuntaan.
Tiedät varmaan, että kaikki suuret toimijat Suomessa maksavat veronsa 'muualle' ja useimmat näistä kiertää veroja maksaen voitot veroparatiisehin.

2) Turvallisuus kun puhutaan kunnallisesta hoidosta kontra liiketaloudellinen hoito:
- Kunta voi vaikuttaa kunnallisen hoidon tasoon.
- Paikallinen pienyrityskin on muuten (usein) ok, mutta ei ole mitään takeita siitä, etteikö nämä osteta suurille konserneille. (kts. kohta 1)
- Yritys pyrkii paikkakunnalla monopoliasemaan, jonka jälkeen se sanelee käytännössä miten ja mitä verorahoilla tehdään, heti kun kunnalliset rakenteet on purettu.
Jos ei kunta suostu joihinkin järjestelyihin, voi yritys siirtää osia sen toiminnasta muualle. Tähän kunnalla ei ole mitään sanomista. (vertaa tyhjiin kuntien yrityksille rakentamiin kiinteistöihin.) Moni ajattelee, että tämä 'hoitoala' on pientä bisnestä, mutta 1 miljoona yli 65 vuotiasta Suomessa ei ole mikään pieni bisnes.
- Yritys voi käyttää minkä lääke- tai muun tehtaan tuotteita tahansa. Yritykselle edullisin vaihtoehto ei tarkoita samaa kuin potilaalle edullisin vaihtoehto.

Lopuksi:
Bisnestä voi ja pitää tehdä monella alalla, muuta ei kunnan rahoilla ja vanhusten kustannuksella.

Henry

Käyttäjän TeemuLavikka kuva
Teemu Lavikka

Onhan se tietysti hyvä, jos kunnallinen taho pystyy tuottamaan yhtä laadukkaita palveluja kuin pieni yksityinen hoivakoti mutta halvemmalla hinnalla. Hieman kyllä epäilen, että eipä taida millään kunnalla rahkeet riittää pelkästään omin voimin hoitaa kaikkia laitospaikkoja tarvitsevia vanhuksia.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Näinkin varmasti on. Pelko on siinä, että joku iso tulee ja ostaa sen pienen perusturvallisen yksikön ja alkaa miettimään voiton maksimointia.
Ja jos kunnalla ei ole omaa, joustavaa vaihtoehtoa, ovat päättäjät ns. nesteessä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Jennille:

PALVELUJEN LAADUN JA RIITTÄVYYDEN ARVIOINTI (5 §)
Palvelujen laadun ja riittävyyden arviointi sisältyy edellä tarkoitettuun suunnitelmaan, joka olisi tarkistettava valtuustokausittain. Valtuustokausittainen tarkastelu saattaa jäädä liian harvoin tapahtuvaksi, kun kysymys on palvelujärjestelmän toimivuuden kannalta keskeisimmistä asioista – palvelujen laadusta ja riittävyydestä. Sen vuoksi
lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi erikseen säännös kunnan velvollisuudesta arvioida ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen laatua ja riittävyyttä vuosittain.
Arvioinnin pohjaksi kunnan tulisi hankkia säännöllisesti palautetta palvelujen käyttäjiltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä lausunto vanhusneuvostolta.
Lisäksi kunnan tulisi kerätä tietoa palveluihin käytetyistä voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja osaamisesta suhteessa ikääntyneen väestön määrään ja palvelutarpeeseen.

6§ (lyh.)
(katko)
"Palvelujen laatu tarkoittaa muun ohessa sitä, että palvelujen avulla voidaan varmistaa asiakkaan turvallinen elämä. Jos iäkäs henkilö asuu kaukana kuntakeskuksista ja tarvitsee huomattavan runsaasti kotiin annettavia palveluja, hänen turvallisuuttaan ei ehkä voida taata kotiin annettavin palveluin. Silloin joudutaan arvioimaan, tulisiko iäkkäälle henkilölle järjestää asunto kuntakeskuksesta tai paikka ympärivuorokautisia palveluja tarjoavassa toimintayksikössä"

PDF-tiedosto täältä:

http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1794...

HUOM! Tämä on vasta luonnos.

Taina Vanttaja

Hoitajamäärän kirjaaminen lakiin on tarpeellista, koska sehän on vain minimimäärä, millä voi kuvitella hoidon tason säilyvän edes sellaisena, että perushoito pystytään takaamaan. Perushoito kun on joka päivä samanlaista (vaipanvaihto, peseytyminen, pukeutumminen, syöminen, lääkehoito). Jos ihminen tuon kaiken tekee itse, nopeastihan se käy ilman hoitajaakin - kotona viimeiseen asti.. Jos hoidettava on lahden hoitajan avustettava, aikaa kuluukin jo emennän. Lisäksi on asioita, jota eivät toistu päivittäin: fysioterapia, lääkärikäynnit, parturi -ihmisen normaalit toiminnot. (Paitsi seksi. Sehän on tabu, kun vanhuksista on kysymys.

Kotihoidossa kellon kanssa kilpaa juokseminen on sääntö. Välillä hirvittää jättää mummo/pappa yksin seuraavaa kotihoidon työntekijän käyntiä odottamaan. Onko kotona silloin oikeasti hyvä olla?

Oma pieni kokemukseni on jatkuva riittämättömyyden, kiireen ja kohtaamattomuuden tunne. Teet työsi niin hyvin, kuin pystyt, etkä silti ole tyytyväinen, koska aikaa kohdata ei ole. Kuvittelin, että pohdin eettisiä kysymyksiä paljonkin työssä ollessani. No, niin en tee enää... Valmistumisestani on jo yli VUOSI! :-P

Käyttäjän HeidiSalo kuva
Heidi Salo

Itsekin kirjoitin tästä viime yönä, kun rupesin pyörittelemään desimaaleja päässäni. Teksti tulee vielä tänään ulos. Mietinpä vain, että voiko loma-ajoille laskee edes mitoituksia jos 18:sta paikkaisessa tehostetun palvelun yksikössä on aamu- ja iltavuoroissa 3 työntekijää, yöllä naapuriyksiköiden yököt käyvät kuivittamassa ja kääntämässä? Varsinaisia lomasijaistajia ei ole vaan he ovat jatkuvasti täysillä listoilla tekemässä töitä. Vakinaisia työntekijöitä on vaihdellen 6-7. Saan siis mitoitukseksi 0,32?

Toimituksen poiminnat